Fuuka-neiti oli tänään kummallisen vaisu aamulla. Makasi vaan omassa mökissään hiljaa kyljellään ja katsoi minua surkean näköisenä. Mahakin piti outoa ääntä, ihan kuin olisi neiti nielaissut kissan. No syykin sitten selvisi; ekat juoksuthan ne vaivasi mieltä. Nyt on sitten meidän pennusta tullut virallisesti neiti-koira 10kk-päivän kunniaksi.
Eilen kävimme ihan oikeissa näytelmissä Jämsässä. Saimme mitä toivoimmekin, eli H:n. Harmittamaan jäi vain se, että tuomari ei mitannut Fuukaa, olisi ollut kiva tietää minkä korkuinen se on oikeasti.
Päivällä käytiin lenkillä Tiinan ja Viggon kanssa. Reittivalinnat ei menny ihan niinku strömsöössä, polku loppui kynnetyn pellon laitaan (joo-o, kyllä se polku vielä keväällä siinä oli), reitti jatkui yli kiven ja kannon sekä muutaman ojan, joista saatiin kumpikin toinen kenkä märäksi. Positiivista oli se, että Fuuka oli taas oma pirteä itsensä ja yritti kovasti tarjota takapuoltaan komealle Viggo-herralle. :D
Illalla käytiin vielä toko-treeneissä harjoittelemassa paikkamakuuta häiriöllä, seisomaan jäämistä ja hyppyä. Hienosti meni treeni, eli taas oli koira emäntää taitavampi :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti